Ennen kuin tekoäly lisää globaalia tuottavuutta, hallitusten on kohdattava valitettava todellisuus: kauan odotettu taloudellinen yllätys voi olla vuosien päässä, kun taas laskut on maksettava nyt.
Kuuntele optimisteja, niin näemme, että tekoälyyn perustuva talousbuumi on käsillä. Penn-Whartonin budjettimalli ennustaa, että tekoäly lisää BKT:tä ja tuottavuutta 1,5 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana. Goldman Sachs sanoo, että se voi lisätä tuottavuutta jopa kolme prosenttiyksikköä joka vuosi. Vanguardin mukaan 2030-luvun puoliväliin mennessä tekoäly voisi lisätä työsuorituskykyä 20 prosentilla.
Moody’s Ratingsin mukaan globaali tekoälyn tuottavuusbuumin arvo on 1,5 % vuodessa, keskimäärin 106 maassa, torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan. Mutta talouskasvun tapauksessa hallitusten on ehkä käytettävä rahaa saadakseen siitä enemmän irti tulevaisuudessa. Tekoälyllä voi olla merkittäviä tuottavuushyötyjä, mutta maiden on ensin navigoitava monimutkaisessa ja kalliissa ympäristössä rakentaessaan digitaalista infrastruktuuria ja tukeessaan häiriintynyttä työvoimaa, Moody’sin analyytikot varoittivat.
Tekoälyn käyttöönoton valtavirtaistaminen aiheuttaa todennäköisesti huomattavia alkukustannuksia. Maissa, joilla on jo tiukka julkinen talous, tekoälyn pääomakustannukset voivat päätyä “terävöimään poliittista tasapainoa suuremman lähiajan finanssiriskin ottaminen ja lykkäävät osallistumista tekoälyvetoisiin kasvumahdollisuuksiin”, analyytikot kirjoittivat.
Tuuletus, myöhässä
Tekoälyn käyttöönotto voisi toki tuoda hallituksille merkittäviä verotuksellisia etuja, kuten nopeamman kasvun, korkeammat yhtiö- ja varallisuusverotulot ja tiukemman verohallinnon. Tekoälyvetoinen digitalisaatio voisi myös kaventaa vaatimustenmukaisuusvajeita, mikä saattaa lisätä tuloja jopa 1,3 prosenttia BKT:sta maissa, joissa täytäntöönpano on heikko, Moody’sin mukaan IMF:n tietoihin vedoten.
Muistiossa kuitenkin varoitettiin pitämästä tekoälyä “sattumana verona”. Ennen kuin tuottavuus käynnistyy täysin, hallitukset kohtaavat ennakkokustannuksia, jotka voivat ylittää pandemian jälkeisen velan jo ennestään rasittaman budjetin. Tekoälyyn nimenomaisesti varatut julkiset menot ovat edelleen vaatimattomia (usein vain murto-osa BKT:sta), mutta piilokulujen meri saattaa vaikeuttaa budjettien hallintaa.
Harkitse energiakriisiä: Kansainvälisen energiajärjestön mukaan palvelinkeskusten energian kysyntä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä, mikä pakottaa päivittämään verkkoja, vesijärjestelmiä ja yhteyksiä. Moody’sin mukaan Kiinan valtion verkot ovat aloittamassa 5 biljoonan yuanin (722 miljardin dollarin) laajennusta nimenomaan tekoälyä ja datakeskuksia varten, mikä vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Qatarin investointiviranomainen on ilmoittanut 20 miljardin dollarin (9 % maan bruttokansantuotteesta) hankkeesta tekoälyn datakeskusten ja IT-infrastruktuurin kehittämiseksi. Ja vaikka Koreassa tekoälyyn liittyvät menot muodostavat vain 0,4 % BKT:sta, maan äskettäin perustettu valtion omaisuusrahasto on suunnattu lähes yksinomaan korkean teknologian teollisuudelle, mukaan lukien tekoäly ja sirut, koska se aikoo ottaa käyttöön sota-arkun, jonka arvo on 5,7 % BKT:sta seuraavien viiden vuoden aikana.
Nämä velalla rahoitetut hankkeet aiheuttavat “epäsuoran mutta mahdollisesti merkittävän” altistumisen finanssiriskille, analyytikot kirjoittivat. Infrastruktuurin lisäksi hallitusten on suunniteltava työvoiman häiriöitä ja niihin liittyvää sosiaalista tukea. IMF arvioi, että 40 prosenttia maailmanlaajuisista työpaikoista (ja 60 prosenttia kehittyneissä talouksissa) altistuu tekoälylle, erityisesti korkeasti koulutetuissa tehtävissä, mikä voi heikentää palkkaveroja ja lisätä uudelleenkoulutuksen ja turvaverkkojen kysyntää.
“Työhön perustuvien verotulojen aleneminen voisi kompensoida tai ylittää muut tekoälyyn liittyvät verohyödyt”, Moody’s huomauttaa toistaen samanlaisia IMF:n kehotuksia, joiden mukaan finanssipolitiikkaan sisältyy progressiivisia veroja ja sosiaaliturvaa tekoälyyn liittyvien budjettivaikutusten lieventämiseksi.
Epävarmuus hallitsee
Yhdysvalloissa panokset tässä siirtymässä ovat poikkeuksellisen korkeat. Maailmanlaajuisen tekoälyn infrastruktuuribuumin tärkeimpänä keskuksena Yhdysvaltojen on määrä saada merkittävä osa ennustetuista 3 biljoonan dollarin datakeskuksiin liittyvistä investoinneista seuraavan viiden vuoden aikana, kuten Moody’s ennustaa. Tästä johtajuudesta aiheutuu kuitenkin korkeat kustannukset: sähköverkkoihin ja digitaalisiin yhteyksiin kohdistuu suuria vaatimuksia, jotka vaativat valtavia kustannuksia, ennen kuin tuottavuuden kasvu saavuttaa lopputuloksen.
Penn-Whartonin mallin alustavassa analyysissä todettiin, että tekoäly voisi vähentää alijäämiä 400 miljardilla dollarilla vuoteen 2035 mennessä. Mutta kongressin budjettitoimisto kuvasi tekoälyn ja siihen liittyvät investoinnit villiksi korteiksi määriteltäessä Amerikan finanssi- ja talousnäkymiä. Vaikka CBO arvioi, että tekoäly parantaa kokonaistuottavuutta yhdellä prosentilla seuraavan vuosikymmenen aikana, sen viimeisin budjettiraportti myönsi, että tämä ennuste oli “erittäin epävarma”. Jos käyttöönotto olisi hidasta tai kustannukset ovat ennakoitua korkeammat, se häiritsisi merkittävästi BKT:n kasvua ja sitä kautta valtion tuloja.