Vastaus ei ole teknologiassa, alan asiantuntijat sanovat, vaan ihmisissä. Integroidakseen tekoälyn tehokkaasti työpaikalle yritysten on otettava sen kehittämiseen ihmiskeskeinen lähestymistapa, mikä tarkoittaa investointeja teknologian lisäksi myös työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.
“Jos sinulla on työkalu, eivätkä ihmiset osaa käyttää sitä, se ei ole optimaalinen. Tekoälylukutaito on ratkaisevan tärkeää, jotta organisaatiot pystyisivät altistamaan tekoälylle”, Johnson and Johnsonin teknologiajohtaja ja teknologiapalveluiden varatoimitusjohtaja Rowena Yeo sanoi 13. marraskuuta Fortune-keskustelussa generatiivisesta tekoälystä työssä.
“Ihmisillä on ehdottomasti halu oppia, mutta emme näe paljon yrityksiä, jotka investoivat siirtymiseen tekoälyn sujuvuudesta omaksumiseen”, sanoi Gastón Carrión, vuoropuhelua sponsoroivan Accenturen toimitusjohtaja ja APAC-lahjakkuus ja organisaatiojohtaja.
“Jokaista teknologiaan käyttämäämme dollaria kohden meidän pitäisi käyttää kolme enemmän ihmisiin, jotta he voivat siirtyä tulevaisuuteen”, Carrión lisäsi.
Johnson & Johnson käynnisti pakollisen tekoälyn peruskurssin noin 80 000 työntekijälleen maailmanlaajuisesti, Yeo sanoi, ja tarjosi samalla myös muita mestarikursseja, jotka on suunnattu organisaation eri henkilöille.
Yhtiö on myös löytänyt tälle teknologialle erityisiä käyttötarkoituksia, kuten lääkekehityksessä. Yritys, jonka innovatiivisen lääkeosaston odotetaan tuottavan yli 57 miljardia dollaria myyntiä vuoteen 2025 mennessä, käyttää tekoälyä uusien lääkekohteiden tunnistamiseen ja parempien molekyylien suunnitteluun, Yeo sanoi.
Yritykset voivat myös kääntyä tekoälyn puoleen parantaakseen taustaprosessien tuottavuutta, asiantuntijat sanoivat.
Esimerkiksi vähittäiskauppapankki Standard Chartered antaa nyt valvojille mahdollisuuden hyödyntää generatiivista tekoälyä tuottaakseen vuoden lopun suorituskykyarviointeja.
Teknologian testaus organisaation sisällä auttoi luomaan turvallisen tilan kokeilulle, sanoi Will Brown, Standard Charteredin henkilöstöjohtaja. Se toimi myös lakmustestinä, jolla mitattiin, miten työntekijät suhtautuvat yrityksen tekoälyn käyttöön.
“Se loi vuoropuhelun, jossa ihmiset keskustelivat avoimesti siitä, miltä heistä tuntui pomonsa kirjoittaessa generatiivisen tekoälyn tukemia suoritustiivistelmiä”, Brown sanoi.
Pankki on myös ottanut käyttöön tekoälyllä toimivan lahjakkuusmarkkinapaikan, jonne työntekijät voivat ladata omistamiaan taitoja, joita he haluavat oppia, kun taas johtajat voivat lähettää avoimia pyyntöjä projekteihin, joissa tarvitaan tiettyjä taitoja omaavia työntekijöitä.
Tämä luo organisaatioon “keikkatalouden”, Brown sanoi, mikä mahdollistaa taitojen kulkemisen nopeammin sen läpi.
Hyvin harkittu tekoälyn toteutus on ratkaisevan tärkeää
Kokeiltuaan erilaisia tekoälyn käyttötapauksia yritysten tulisi keskittyä muutamaan ja laajentaa niiden käyttöä. Yeon mukaan “Istettyään tuhat kukkaa organisaatiossa”, J&J huomasi, että vain 15 % tekoälyn käyttötapauksista tuotti 90 % sen arvosta.
Kuitenkin tutkijat, kuten Etelä-Australian yliopiston apulaisprofessori Connie Zheng, ovat myös varoittaneet tekoälyn mielivaltaisesta käyttöönotosta kokonaisissa organisaatioissa.
Johtajien on ensin arvioitava tekoälyn hyödyllisyys. Jos sitä ei toteuteta viisaasti, se voi lisätä “teknostressiä” ja heikentää työntekijöiden hyvinvointia. Esimerkiksi loppuvuoden tulosarvioinnit tulisi jättää ensisijaisesti ihmisten tehtäväksi, Zheng väitti ja lisäsi, että työntekijät, erityisesti Z-sukupolven työntekijät, rakastavat esimiehiltä saatua palautetta.
Palkitseakseen ja edistääkseen työntekijöitä esimiesten on oltava aitoja ja puhelias, “enkä usko, että tekoäly voi tehdä niin”, hän lisäsi.